SISÄLTÖ:

• Yksinkertaiset arjen säännöt, jotka auttavat suojelemaan ympäristöä

Jokainen ihminen maapallolla jättää jälkeensä hiilijalanjäljen, eli määrän kasvihuonekaasuja, joita ihminen tuottaa. Se koostuu syntyvästä jätteestä, energiankulutuksesta ja muista resursseista. Ihmisten tarpeisiin hakataan metsiä ja käytetään niitä maatalouteen ja viljelyyn. Kulutamme lukemattomia hehtolitroja vettä sekä fossiilisia polttoaineita. Tuotamme tonneittain jätettä, muovia, tekstiilejä ja muuta. Meistä tuntuu, että planeettamme resurssit palvelevat vain meitä ja ovat ehtymättömiä. Kuitenkin luonnonympäristö kuormittuu toiminnastamme voimakkaasti. Vain muutamassa vuosikymmenessä yli puolet villieläin- ja kasvilajeista on kuollut sukupuuttoon.

On nyt aika pohtia päivittäistä käyttäytymistämme ja tapojamme ja miettiä, voimmeko tehdä jotain ympäristön huomioimiseksi. Elämää ei tarvitse heti kääntää ylösalaisin – elää vegaanina tai luopua autosta. Aluksi riittävät pienet muutokset, jotka voivat tehdä suuren eron tuleville sukupolville. Tässä muutamia niistä.

Yksinkertaiset arjen säännöt, jotka auttavat suojelemaan ympäristöä

• Vähemmän leikkeleitä ja lihaa, enemmän vihanneksia ja hedelmiä – arjessa emme usein ajattele, että eläinten kasvatus ja lihantuotanto liittyvät valtaviin kasvihuonekaasupäästöihin (yli 20 % kasvihuonekaasupäästöistä tulee eläintuotannosta, enemmän kuin maantie-, lento- ja meriliikenne yhteensä). Tällä hetkellä kotieläimet muodostavat jopa 60 % kaikista maailman nisäkkäistä. Lihatuotteiden kuljetus varastoihin, kauppoihin ja sitten koteihimme sekä maatilojen sähkönkulutus ovat lähteitä lisääntyneille hiilidioksidipäästöille ympäristöön. Sademetsiä hakataan korvaamattomasti eläinten kasvatusta ja niiden rehuntuotantoa varten. Karjatalous ja rehun tuotanto kuluttavat suuria määriä vettä. Myös eläintuotannolla on osuutensa muovipakattujen elintarvikkeiden markkinoilla. Kaikki tämä johtaa siihen, että yhä useammat ihmiset valitsevat ekologisista syistä kasvissyönnin. Emme kuitenkaan tarvitse luopua lihasta kokonaan ympäristön huomioimiseksi. Liha on kulttuurissamme hyvin tärkeää. Se yhdistetään vaurauteen, vieraanvaraisuuteen ja juhliin. Emme kuitenkaan tarvitse sitä joka päivä. Riittää, että syömme sitä silloin tällöin, juhlapyhinä tai muissa perhejuhlissa. Valitaan liha ja leikkeleet luomutuotannosta, ei muovisiin rasioihin pakattuina.
• Vältä muovikasseja ja muovipusseja – meidän tulisi käydä ostoksilla omien uudelleenkäytettävien kangaskassiemme kanssa. Kaikki tuntuvat tietävän tämän, mutta moni unohtaa sen päivittäin. Ostoskassit kannattaa pitää käsilaukussa tai varata niitä autoon. Älä pakkaa hedelmiä ja vihanneksia ostaessasi muovipusseihin, vaan käytä uudelleenkäytettäviä pusseja. Tuotteet kuten banaanikimppu, kukkakaali tai esimerkiksi paprika eivät tarvitse lainkaan erillistä muovipakkausta.
• Kestävä muoti – vaateketjut ovat tottuneet siihen, että vaatemallistot vaihtuvat useita kertoja vuodessa. Muotiala tyrkyttää meille jatkuvasti "must have" -tuotteita ja ehdottaa uuden farkkuparin, paidan, käsilaukun jne. ostamista. Mutta tarvitsemmeko todella kahdeksat housut, kolme talvitakkia ja kymmenen käsilaukkua? Farkkujen valmistukseen kuluu jopa 10 000 litraa vettä. Entä mitä tapahtuu vaatteille, jotka heitämme pois, kun ne eivät enää ole muodissa? Kymmeniä tonneja vaatteita päätyy kaatopaikoille. Kaupat eivät pysty myymään kaikkia valmistettuja vaatteita. Vaateteollisuus vastaa 20 % maailman kokonaisvedenkulutuksesta ja 8 % kasvihuonekaasupäästöistä. Ennen kuin ostat uuden housuparin, mieti, onko se todella tarpeellinen. Kannattaa myös ostaa käytettyjä vaatteita ja vaihtaa vaatteita ystävän kanssa.

• Jätteiden lajittelu – vaikuttaa itsestään selvältä ja jokainen on siitä kuullut, mutta siitä on niin paljon myyttejä, kuten että lajittelulla ei ole merkitystä, koska jätteet sekoitetaan silti jäteautossa, että moni ei vaivaudu lajitteluun. Jätteiden lajittelu on kuitenkin perusta, jonka tulisi opettaa jo nuorena. Tämä on yksi helpoimmista tavoista suojella ympäristöä.
• Uudelleenkäytettävät tuotteet – paperipyyhkeet, kertakäyttönenäliinat, tiskisienet, muovikupit tai pillit – käytämme kaiken kerran ja heitämme heti pois, mikä tuottaa valtavasti jätettä. Pöytä voidaan pyyhkiä uudelleenkäytettävällä puuvilla- tai pellavaliinalla. Sen sijaan, että ostaisimme kahvin muovikupista kaupungilla, voimme ottaa sen termospullossa kotiin.
• Itse valmistetut puhdistusaineet – esimerkiksi fosfaatit pesujauheissa – aiheuttavat merkittävää ympäristön saastumista. Kaikki kylpyhuoneen puhdistusaineet, kalkinpoistoaineet ja jätevedet päätyvät pohjaveteen. Sen sijaan voit käyttää pesuun etikkaa ja soodaa sekä perinteisiä saippuahiutaleita. Se on paitsi ekologisempaa myös taloudellisempaa.

Nämä ovat vain joitakin ekologisia ehdotuksia, joiden käyttöönotto arjessa ei vaadi meiltä suurta vaivaa tai uhrauksia. Muistakaamme myös, että käyttäytymisemme voi olla esimerkkinä muille, erityisesti lapsille, joiden ekologisista tavoista tulee tulevaisuudessa normi.