• Miksi niin paljon ruokaa heitetään pois?
• Suunnittele ateriasi ostoslistan avulla
• Miten ostan järkevästi ja ilman jätettä?
• Kannattaako varastoon ostaminen?
• Jätteet eivät kuulu roskiin – ne voi käyttää luovasti hyödyksi
• Kannattaa jakaa ruokaa, johon meillä ei ole aikaa

Zero Waste on jatkuvasti kasvava trendi, jossa pyritään maksimoimaan käytettävissä olevien elintarvikkeiden hyödyntäminen ja minimoimaan jätteet. Pienellä kekseliäisyydellä, kuten oikealla ateriasuunnittelulla ja tehokkaalla jätteiden hyödyntämisellä, voimme paitsi vähentää ympäristövaikutuksiamme myös säästää rahaa. Ottamalla käyttöön muutamia yksinkertaisia tapoja päivittäisessä ruoanlaitossa voimme toimia vastuullisemmin sekä taloutemme että planeetan tulevaisuuden hyväksi. Kannattaa oppia muutama hyväksi todettu menetelmä, jotka auttavat ottamaan nollajätteen periaatteen käyttöön keittiössä ja mahdollistavat herkullisten ruokien valmistamisen tähteistä samalla kun huolehditaan tasapainoisesta ateriasuunnittelusta.

Miksi niin paljon ruokaa heitetään pois?

Ruokahävikki johtuu monista tekijöistä. Yksi päätekijöistä on kuluttajien väärinymmärrys tuotepakkausten etiketeistä. Euroopan komission raportin ”Consumer Empowerment in the EU” mukaan jopa 18 % EU-kansalaisista kokee vaikeuksia tulkita ilmaisua ”parasta ennen”. Tämä osoittaa tarpeen selkeyttää näitä termejä turhan ruokahävikin välttämiseksi. On huomattava, että tuotteet, joissa on tämä merkintä, voivat asianmukaisessa säilytyksessä olla syötäviä myös viimeisen käyttöpäivän jälkeen ilman terveysriskiä.

Tuotteet, joissa lukee ”viimeinen käyttöpäivä”, on sen sijaan syötävä nopeasti ennen kyseistä päivämäärää. Vain näissä tuotteissa viimeisen käyttöpäivän jälkeen voi olla riski elintarvikkeen laadun tai turvallisuuden heikkenemisestä. Kun opit erottamaan nämä kaksi merkintää, voit hallita varastojasi paremmin ja vähentää poisheitettävän ruoan määrää.

Suunnittele ateriasi ostoslistan avulla

Ruokahävikin vähentäminen alkaa tietoisella ateriasuunnittelulla. Viikkoaikataulun laatimalla voit tarkasti määrittää, mitä tuotteita tarvitset, mikä estää turhat ostokset ja varastoinnin. Avain menestykseen on ostoslistan laatiminen, joka paitsi estää impulssiostoksia myös tehokkaasti vähentää ruokahävikkiä.

Miten ostan järkevästi ja ilman jätettä?

Ruokahävikin tehokkaaseen vähentämiseen kannattaa aloittaa tietoisella ostokäyttäytymisellä. Keskeistä on valita tuotteita, jotka eivät ole vain monipuolisia, vaan myös sopivat yhteen. Näin voit valmistaa monipuolisia herkullisia ruokia sen sijaan, että söisit useita päiviä peräkkäin samoja elintarvikkeita. Yritä ostaa raaka-aineita, joita on helppo yhdistellä terveellisten ja ravitsevien aterioiden valmistamiseksi. Valmiit tuotteet ovat käteviä, mutta usein kalliimpia ja vähemmän terveellisiä, ja niiden valmistuksessa syntyy enemmän jätettä. Luonnollisista aineksista valmistettu ruoka on parempi sekä terveydellesi että ympäristölle.

Hyvä ratkaisu on myös ostaa tuotteita painon mukaan, erityisesti sellaisia, jotka voi säilyttää uudelleenkäytettävissä astioissa, kuten lasipurkeissa tai puuvillakasseissa. Näin voit ostaa juuri tarvitsemasi määrän ja välttää ylimääräisten elintarvikkeiden päätymisen lopulta roskiin. Tällaiset ostokset vähentävät myös kertakäyttöpakkausten käyttöä, mikä vaikuttaa myönteisesti jätteen määrän vähentämiseen.

Seuraava askel jätteen välttämisessä on erottaa edellä mainitut kaksi päivämäärää tuotepakkauksessa: päivämäärä, joka määrittää tuotteen parhaan laadun, ja viimeinen käyttöpäivä. Ensimmäinen termi (esim. ”parasta ennen”) koskee tuotteita, jotka säilyttävät täyden laatunsa siihen päivään asti, mutta sen jälkeen maku, tuoksu tai ulkonäkö saattavat heikentyä. Tuotteita kuten jauhoja, pastaa ja muroja voi käyttää tämän päivämäärän jälkeen, jos ne on säilytetty oikein. Herkille tuotteille, kuten jogurtille tai juustolle, pätee viimeinen käyttöpäivä (esim. ”käytettävä ennen”). Tämän päivän jälkeen niitä ei tule syödä bakteerien ja muiden mikrobien lisääntymisriskin vuoksi.

Muista myös valita paikallisia tuotteita. Kaukaa maailmalta tuodut elintarvikkeet eivät ainoastaan kulje pidempiä matkoja, vaan niihin liittyy myös suurempi riski pilaantumisesta kuljetuksen aikana, mikä lisää jätteen määrää. Lisäksi elintarvikkeiden kuljetus pitkiä matkoja aiheuttaa ympäristön saastumista ja kasvattaa hiilijalanjälkeämme. Ostamalla paikallisesti vähennämme sekä ruokahävikkiä että kuljetuksen negatiivisia vaikutuksia planeettaamme. Kiinnittämällä huomiota niin kutsuttuihin ”ruokamatkoihin”, eli etäisyyteen, jonka ruoka kulkee tuotantopaikalta pöytään, tuemme kestävää kehitystä ja vähennämme tarpeettomia hävikkejä.

Kannattaako varastoon ostaminen?

Irtoaineksia ostaessa varastoon ostaminen voi olla järkevää, mutta maltillisuus on tärkeää tuholaisten, kuten ruokaperäisten yökkösten, kehittymisen estämiseksi. Tuotteita kuten jauhoja, sokeria ja hiutaleita kannattaa ostaa suuremmissa määrissä, mutta varoen. Hanki näitä tuotteita tarpeen mukaan kerran kuukaudessa tai kahden viikon välein. Tuoreita tuotteita, kuten vihanneksia, hedelmiä ja maitotuotteita, osta mieluummin pienemmissä erissä, sen verran kuin ehdit muutamassa päivässä käyttää. Tämä auttaa välttämään niiden hävikkiä.

Tuoreiden tuotteiden kohdalla ostokset kannattaa suunnitella huolellisesti – pidempi säilytys kotona johtaa homehtumiseen, ja tällöin ruoka on vaarallista. Huomaa, että homeisen osan poistaminen ei riitä – kaikki pilaantumisen merkit osoittavat, että ruoka tulee heittää pois. Oikealla ostosten organisoinnilla minimoit ruokahävikin riskin ja saat varmuuden siitä, että syöt täysipainoisia, ravinteikkaita ja tuoreita tuotteita.

Jätteet eivät kuulu roskiin – ne voi käyttää luovasti hyödyksi

Ruokajätteiden heittämisen sijaan kannattaa hyödyntää niitä monipuolisesti ja luovasti keittiössä. Esimerkiksi sen sijaan, että heittäisit pois vihannesten lehdet, kuten retiisin lehdet, kokeile lisätä niitä salaattiin tai valmistaa niistä pestoa. Pienistä määristä hiutaleita, palkokasveja tai vihanneksia, joita jää jääkaappiin, voit helposti valmistaa herkullisen kermaisen keiton. Yksittäiset vihannekset sopivat myös täydellisesti pannukakkuihin. Kannustamme sinua kokeilemaan nollajäte-reseptejä – anna niiden inspiroida sinua tekemään positiivisia muutoksia jokaisessa keittiössä.

Kannattaa jakaa ruokaa, johon meillä ei ole aikaa

Ruoka, jonka viimeinen käyttöpäivä on pian umpeutumassa, kannattaa antaa eteenpäin. Älä heitä sitä pois. On monia tapoja jakaa ruokaa, joka voi tavoittaa apua tarvitsevat ihmiset. Ruokapankit ja ruokaloiden keittiöt ovat paikkoja, joihin voit lahjoittaa ylimääräisiä tuotteita, jotka jaetaan niitä tarvitseville. Monissa kaupungeissa, kuten Varsovassa ja Łódźissa, on niin kutsuttuja yhteisöjääkaappeja, joissa voi säilyttää lyhyemmän parasta ennen -päiväyksen omaavia elintarvikkeita. Ne sijaitsevat muun muassa kauppojen ja toimistojen läheisyydessä. Sosiaaliset järjestöt, kuten Łódźin Unser Brot -yhdistys, rakentavat myös jääkaappiverkostoa helpottaakseen lahjoitettujen elintarvikkeiden saatavuutta. Ruokaa voi lahjoittaa myös humanitaarisille tahoille, esimerkiksi Varsovan Expoon, joka tiedottaa ajankohtaisesta tarpeesta.

Nykyaikainen elämäntyyli ja inflaation nostamat elintarvikkeiden hinnat saavat monet meistä etsimään nopeita ja edullisia ateriaratkaisuja. Valmiit mukaan otettavat ateriat ovat suosittuja, mutta onko mahdollista yhdistää kätevyys taloudellisiin etuihin ja samalla tehdä hyvää muille? Kyllä on. Puolassa, kuten muissakin Euroopan maissa, on sovelluksia, joiden avulla voi ostaa ruokaa ravintoloista edullisemmin ja samalla auttaa ruokahävikin torjunnassa. Sovellus ”Too Good To Go” on suosittu, koska se mahdollistaa käyttäjille ylimääräisen ruoan ostamisen ravintoloista alennettuun hintaan. Toinen työkalu on ”Foodsi”, joka tekee yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa edistääkseen vastuullista ruokahallintaa. Varsovassa toimii myös aloite ”Foodsharing Warszawa”, jonka tavoitteena on helpottaa ruoan jakamista ja tiedottaa kaupungin asukkaita saatavilla olevista ruokapalveluista.

Nämä innovatiiviset ratkaisut eivät ainoastaan säästä rahaa, vaan tukevat myös ihmisiä, jotka hyötyvät lahjoitetuista elintarvikkeista, ja näin edistävät jätteen vähentämistä.