Sisältö:

• Mitkä arkiset tavat vahingoittavat ympäristöä?

Ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos ja ihmisen vaikutus luonnonympäristöön ovat tällä hetkellä erittäin suosittuja aiheita. Jo esikoululaiset oppivat, miten jätteet lajitellaan oikein, ja ensimmäisen luokan oppilaat kiertävät roskapussien kanssa kaupunkipuistoja, niittyjä ja metsiä keräten roskia Earth Dayn kunniaksi. Useimmat meistä ajattelevat jo ostavansa uudelleenkäytettävissä olevia puuvillakasseja kertakäyttöisten muovipussien sijaan. Silti meillä voi olla tapoja, jotka vahingoittavat ympäristöä ilman, että olemme siitä tietoisia. Vuosien varrella omaksumme erilaisia tapoja kotoa. Mitkä niistä meidän tulisi muuttaa planeettamme hyväksi?

Mitkä arkiset tavat vahingoittavat ympäristöä?

Mitkä päivittäiset tavat, jotka vaikuttavat ilmeisiltä ja luonnollisilta eikä niille näy vaihtoehtoa, voivat vahingoittaa planeettaamme?

• Perinteisten deodoranttien käyttö – vaikka emme ajattelisi sitä joka päivä, ne vaikuttavat monin tavoin planeetan saastumiseen. Nämä suihkeet saastuttavat ilmaa, lisäävät kasvihuonekaasujen kertymistä ilmakehään ja edistävät haitallisen savusumun muodostumista. Deodoranttikynät ovat pakattu kierrätykseen kelpaamattomiin muovipakkauksiin. Ratkaisu on käyttää luomudeodorantteja kuutioina tai voiteina, jotka on pakattu pahviin tai metallirasiaan, tai valmistaa deodorantti itse kotona ja säilyttää se lasipurkissa. Näin säästämme paitsi ympäristöä myös terveyttämme, sillä ekologiset deodorantit eivät sisällä haitallisia aineita tai säilöntäaineita.
• Punaisen lihan säännöllinen ja runsas kulutus – tehotuotanto vaikuttaa valtavasti ympäristöön. Yhden kilon punaisen lihan tuottamiseen tarvitaan kymmenen kertaa enemmän vettä ja 30 kertaa enemmän maata kuin muille eläimille. Lihantuotanto, rehuntuotanto ja niihin liittyvä kuljetus aiheuttavat suuren osan kasvihuonekaasupäästöistä. Sademetsien hakkuut eläinrehun viljelyalueiden luomiseksi vaikuttavat merkittävästi luonnon ekosysteemin muutoksiin ja joidenkin villieläinlajien sukupuuttoon. Vihannekset ja hedelmät ovat erinomainen, maukas ja ennen kaikkea terveellinen vaihtoehto punaiselle lihalle. Vihannesten viljely on ehdottomasti tehokkaampaa, kuluttaa vähemmän vettä, tarvitsee vähemmän tilaa ja tuottaa huomattavasti vähemmän kasvihuonekaasuja.

• Pesuaineiden käyttö, jotka sisältävät ympäristölle haitallisia aineita – tavalliset pesuaineet, pesujauheet, valkaisuaineet ja puhdistusmaidot, joita saa päivittäistavarakaupoista ja marketeista, sisältävät lukuisia kemikaaleja, kuten fosfaatteja, jotka päätyvät pesukoneiden ja tiskialtaiden veden mukana luonnonympäristöön. Ne ovat myrkyllisiä vesieliöille. Kaikki nämä tuotteet on pakattu muoviin, joka usein ei sovellu kierrätykseen. Peseminen on kuitenkin välttämätöntä – ratkaisuna voi olla pesu saippuahiutaleilla, pesunouhilla tai itse tehdyillä pesujauheilla, tai valita ekologinen pesujauhe ja kiinnittää huomiota sen koostumukseen.
• Ruokahävikki – valitettavasti ostamme edelleen liikaa ruokaa, joka päätyy hukkaan ja roskiin. Se ei ole hyväksi rahapussille eikä ympäristölle. Noin 90 % ruoasta päätyy kaatopaikoille, joissa se ei lannoita maata, mutta aiheuttaa merkittävän osan metaanipäästöistä ilmakehään. Yritetään siis tehdä ruokakaupat järkevästi, listan mukaan ja sellaisissa määrissä, että todella syömme kaiken.

Ympäristön ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden vuoksi meidän tulisi myös pyrkiä käyttämään päivittäin mahdollisimman vähän muovia, lukea tuoteselosteet ja ostaa harkiten, valita luomutuotteita, ostaa ruokaa painon mukaan sen sijaan, että pakkaamme sitä turhaan muoviin. Ihmisen tuottama muovijäte syntyy niin nopeassa tahdissa ja suurina määrinä, että vaikka osaa kierrätetään, sitä kertyy niin paljon, ettemme yksinkertaisesti pysty käsittelemään sitä. Siksi kannattaa harkita muovipulloissa myytävän veden ostamisen välttämistä, kahvin nauttimista omasta termosmukista sen sijaan, että ostaa sen kaupungilla kertakäyttömukeista, tai kertakäyttömuovipussien käytön rajoittamista. Nämä pienet muutokset eivät heikennä elämänlaatuamme, päinvastoin.